Tämän julkaisun yhdeksän äänimaisemaa sulautuvat kokonaisuudeksi, joka ilmentää Lapin luonnon ainutlaatuista omaperäisyyttä. Vain täällä, pohjoisen luonnossa, voi kokea taviokuurnan helmeilevän kauniin laulun maaliskuun aurinkoisina päivinä hohtavien keväthankien aikaan. Vain täällä, havumetsävyöhykkeen pohjoisella rajalla, voi kuulla salaperäisen matkijalinnun, kuukkelin, laulua ja kokea korpimetsän tunnelman, jota naavaiset kuuset ja kääpäkylkiset koivut hallitsevat. Täällä pohjoisessa voi kuulla, kuinka koskikarat laulavat erämaajoella välkkyvän veden solistessa ja kevätauringon loistaessa lumisessa maisemassa. Täällä voi kuulla, kuinka luonto soi Lapin valoisassa yössä keskiyön auringon aikaan.
Haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olette osallistuneet ja auttaneet tämän julkaisun toteutuksessa. Sydänlämmin kiitos Maarit-vaimolle tuesta.
Kuopiossa 4. maaliskuuta 2008
Lauri Hallikainen
Äänittäjä / tuottaja
Raitojen kuvaukset ja taustalajit
01 Laulavien koskikarojen joella maaliskuussa. 22. maaliskuuta 2007 klo 13.00 Kuusamo, Kiveskoski.
Pieni, vuolas joki polveilee kevättalven lumisessa maisemassa. Hohtavan kirkkaassa auringonpaisteessa tykkylunta kantavat suippolatvaiset kuuset heittävät teräviä varjoja hangelle. Joen keskellä välkkyvän veden lomassa kivien päällä niiailevat koskikarat ovat aloittaneet kevätlaulunsa. Aika ajoin laulun lomassa joku linnuista sukeltaa veteen ruoanhakuun. Eikä aikaakaan, kun yksi linnuista lentää joen yllä aivan veden pintaa hipoen ja valtaa äsken sukeltaneelta linnulta tähystyskiven. Korkealla puiden latvoissa henkäilevä raikas kevättuuli ei ulotu suojaisaan jokiuomaan.
02 Valoisien öiden maa. 22. toukokuuta 2004 klo 2.50 Savukoski, Seitajärvi
Metsien kätköissä mutkitteleva puro laskee syrjäiseen kirkasvetiseen erämaajärveen. Purosuvannossa pajut ja vaivaiskoivut ojentelevat kaareutuvia oksiaan veden ylle. Järven rannassa, pienen suoalueen reunassa rehottavat suopursut odottavat pian koittavaa kukkaan puhkeamistaan. Kaukaa vaarojen takaa kantautuu tulvivien koskien tumma jylinä. Valoisien öiden laululinnut, kahlaajat ja vesilinnut, ovat saapuneet pesimäsijoilleen. Sinirinta, taivaanvuohi, punakylkirastas, pajulintu, laulurastas, varis, räkättirastas, liro, käpytikka, kapustarinta, teeri.
03 Heräävä erämaa. 8. kesäkuuta 2006 klo 5.30 Pelkosenniemi, Vuotos.
Pohjoisessa Tunturi-Lapissa on toukokuussa vielä runsaasti lunta ja järvet vahvassa jäässä. Sen sijaan metsän rajalta etelään Aapa- ja Metsä-Lapin alueella on kevät edennyt jo pitkälle. Täällä aikaisena keväänä toukokuun lopulla joet ja järvet voivat lainehtia vapaina jäistä. Lunta on vain paikoin syvissä kuruissa sekä vaarojen ja tuntureiden pohjoisrinteillä. Pohjoisen keväässä nopeasti lisääntyvä valo saa linnut laulamaan läpi vuorokauden. Kuitenkin kaikkein vaikuttavimmillaan lintukonsertti on tyyninä aamuyön hetkinä. Pajulintu, punakylkirastas, käki, urpiainen, laulujoutsen, metsäkirvinen, järripeippo, pikkusirkku, teeri.
04 Taviokuurna, Metsä-Lapin laululintu keväthankien aikaan. 27. maaliskuuta 2007 klo 9.25 Savukoski, Pyytövaara.
Lapin kevättalvinen yöpakkanen voi alavilla mailla laskea 40 miinusasteeseen, mutta päivällä suojaisilla etelärinteillä auringon paistaessa lämpötila voi nousta plussan puolelle. Tuolloin, helmi- maaliskuussa taviokuurnat saapuvat Metsä-Lappiin pesimäsijoilleen. Aurinkoisina päivinä, hohtavien hankien keskellä kuusikkoisissa kuruissa tai metsäisien vaarojen rinteillä voi kuulla tämän salaperäisen linnun helmeilevän kaunista soidinlaulua.Käpytikka, urpiainen.
05 Soiden ja metsäisten vaarojen maisema. 8. kesäkuuta 2006 klo 3.20 Pelkosenniemi, Kokonaapa.
Napapiirin pohjoispuolella, itäisen Metsä-Lapin alueella, sijaitsevat Euroopan laajimmat suoalueet. Täällä Aapa-Lapin alueella erikokoiset suot lomittuvat metsäisiin vaaroihin ja tunturiketjuihin. Siellä täällä maisemassa välkähtää kirkasvetinen lampi tai järvi. Jossakin joki levenee laajaksi suvantoalueeksi eli lompoloksi. Siellä missä metsäinen vaaranrinne vaihtuu avoimeksi suoksi, on paikka, jossa linnut viihtyvät ja porot mielellään laiduntavat. Täällä Lapin ainutlaatuisen luonnon keskellä voi aistia omaperäisen tunnelman ja kokea maiseman äänien vaikuttavuuden. Järripeippo, laulujoutsen, pajulintu, teeri, urpiainen, käki, niittykirvinen, kurki, keltavästäräkki, taivaanvuohi, riekko, liro, punakylkirastas.
06 Pohjoisella taivaanrannalla siintävät tunturit. 7. kesäkuuta 2006 klo 3.30 Sodankylä, Lokka.
Lapin kesänyön taianomainen valo sekä tyynen järvimaiseman takaa pohjoisella taivaanrannalla siintävät tunturit luovat lumoavan tunnelman, jollaisen voi kokea vain Lapissa. On se aika kesäkuussa, jolloin voi aistia suopursun tuoksun ja kuulla keskiyön valoisina hetkinä, kuinka linnut laulavat. Silloin on mahdollista aistia suon laulua mitä erikoisimmin sävyin ja tuntea suuren petolinnun siivenlyönnit maiseman yllä. Tunturikihu, käki, lapinsirri, riekko, rantasipi, lapintiira, urpiainen, pajulintu, kotkalaji (siipiääni), haapana, teeri, pajusirkku.
07 Rimpisuo toukokuussa, saapuvien metsähanhien aikaan. 20. toukokuuta 2004 klo 4.20 Pelkosenniemi, Aapajärvi.
Kevään ensimmäiset vesisateet ja lämpimät aurinkoiset päivät ovat sulattaneet lumen ja jään ja saaneet laajat suoalueet tulvan valtaan. Näihin aikoihin avara ja valoisa suomaisema täyttyy saapuvien muuttolintujen äänistä. Luoksepääsemättömät suot ja rämeet tarjoavat metsähanhille sekä muille suon linnuille rauhallisen pesimäympäristön. Suon reuna-alueilla, missä tummanvihreä metsävyö siintää, missä metsä ja suo yhtyvät, tienoo on tulvillaan linnunlaulua ja kevään tuoksua. Mustaviklo, punakylkirastas, valkoviklo, pajulintu, teeri, liro, taivaanvuohi, korppi, leppälintu, käenpiika, pikkukuovi, keltavästäräkki, riekko, käki.
08 Kevätyön ääniä erämaan hiljaisuudessa. 30. huhtikuuta 2003 klo 3.45 Savukoski, Mukkavaara.
Tähtitaivas ja juuri satanut hohtavanvalkoinen lumi ovat valaisseet erämaata sydänyön lyhyinä hetkinä. Vain kaukainen pöllön huhuilu ja ketun haukahtelu ovat rikkoneet kevätyön hiljaisuuden. On käsillä ne aamuyön hetket, jolloin aavistuksenomainen valon lisääntyminen saa erämaan heräämään. Pian kiirii teerikoiraiden villi kutsuääni maisemassa. Ei aikaakaan, kun teerien soidinäänet kantautuvat tyynessä kevätaamussa siintävien vaarojen ja soiden ylle. Urpiainen, riekko.
09 Kuukkeli, metsän salaperäinen matkijalintu. 23. toukokuuta 2007 klo 4.00 Pelkosenniemi, Kokonvaara.
Metsäinen, loivasti laskeutuva vaaranrinne vaihtuu alempana korpitiheiköksi, jossa naavaiset kuuset kohottavat solakat latvansa taivaalle. Valkokylkinen vanha koivu pujottelee oksansa kuusien lomaan. Rinteessä, missä metsä on avara ja väljä, seisoo rosoinen, lakkapäinen petäjävanhus. Täällä Metsä-Lapissa taigametsän kätköissä, on salaperäisen matkijalinnun, kuukkelin, elinpiiri. Kirjosieppo, järripeippo, käpytikka, pajulintu, teeri, kurki. Lajit, joita kuukkeli matkii (äänitteessä ääntelee mahdollisesti kaksi kuukkelia): laulurastas, punakylkirastas, urpiainen, metsäkirvinen, myös muita matkintoja, joita ei ole tähän tunnistettu.